Osuuskauppa Arinan edustajiston vaalit lähestyvät
Tuplarooli, jääviys, rakenteellinen korruptio, eettinen, epäeettinen, voitelurahat, hyvä veli-verkosto, altistuminen, sidonnaisuudet, kiitollisuus, …sanoja löytyy Vaasan yliopiston tutkimuksesta vuodelta 2013
Osuuskauppa Arinalla on asiakkaaan kannalta katsottuna merkittävä markkina-asema alueellaan Pohjois-Suomessa. Lähes joka paikasta saa tääällä osuuskaupan monipuolisia palveluita, päivittäistavaroita, erikoistavaroita, hotellipalveluita ja polttoaineita ABC-huoltoasemilta ja maataloustarvikkeita. Tutkimusten mukaan Prisman ostoskori ei ole edullisin, mutta ei kalleinkaan.
Asiakas voi silti valita myös, astuuko Keskon, Lidlin, Halpahallin, Siwan, Tokmannin vai Stockmannin ovesta sisään. Myymäläverkosto näillä yksityiseen yritystoimintaan perustuvilla kaupoilla tosin on huomattavasti pienempi kuin Arinalla. Asiakas voi myös ostaa Keskon ja Stockmannin osakkeita, joista saa tuottoa pörssikurssien niin salliessa.
Asiakkaan mielessä historiallinen osuuskauppa-aate on mennyt ohi jo ajat sitten. Vertailemalla palveluiden ja tavaroiden hintoja voikin niitä saada edullisemmin muualta. Vaikka asiakkaat omistavat osuuskaupan, miten se toteuttaa alkuperäistä aatettaan? Vuonna 2012 jaettiin bonusta ja maksutapaetua yhteensä 26,8 miljoonaa euroa liikevoitosta, jonka määrää en Arinan sivuilta löytänyt. Myynti oli 854 miljoonaa euroa.
Milloin on se tulevaisuus, jolloin voittoa asiakkaiden omistamasta osuuskaupasta jaetaan enemmän? Pitääkö investointien olla jatkuvasti merkittävä osa liikevoitosta? Voisiko Arina ja koko osuuskauppa-aatteen kyllästämä SOK vähitelleen siirtyä pörssiin ja tunnustaa toimivansa puhtaasti liike-elämän pelisääntöjen mukaan? Se olisi reilumpaa meininkiä globaalitaloudessa, jossa osuuskauppakin kyykyttää halpamerkkien toimittajia.
Vastauksena on ponnekkaasti se, että kyllähän kuka tahansa saa rakentaa minne tahansa pellolle, minkä tahansa huoltoaseman tai kaupan, jos on rahaa ja kaava sallii. “Arina työllisti vuonna 2012 yli 160 toimipaikassa keskimäärin 2 409 määrän ihmisiä Pohjois-Suomessa”, eikä samaan pysty mikään muu kauppa.
Kunnallispoliitikot ja valtakunnanpoliitikot ovat suosineet osuustoiminnallista rakentamista. Kannustimena on myös ollut maan tapa, paikkakunnan etu, työllistäminen ja oma etu. Oulun Limingantullin Prisman rakentamiseen liittyi kaavamuutostarpeita, jossa sanottiin kaavamuutoksen tulleen vasta rakentamisen jälkeen.
Kaleva kirjoittaa siitä “Takavuosien kuumin peruna Oulussa on ollut Limingantullin Prisman avaaminen maaliskuussa 1999. Prismaan tuli päivittäistavarakauppa, vaikka silloinen kaava ei sitä mahdollistanut.
Halpahalli, Lidl tai Tokmanni eivät ole millään tahtoneet saada kauppapaikkoja hyville paikoille ainakaan Oulussa, Kajaanissa tai Raahessa. Kannattava kauppapaikka merkitsee yleensä myös sitä, että sen tiloihin tulee Alko, ravintola- ja ehkä myös apteekki-, posti- ja pankkipalvelut.
Tähän on tultu kovalla yritystoiminnalla, mutta myös monimutkaisten suhdeverkostojen ja rakenteellisen korruption keinoin, joten nykyistä Arinan valta-asemaa on yksityisten yritysten lähes mahdoton horjuttaa. Monilla paikkakunnilla syntyy tuskin mitään kilpailua. Pienet yritykset inisevät ja niitä on myös saatu pois päiviltä kannattamattomina, kun osuuskaupalla on selvästi ollut millä mällätä.
Peräänkuulutan nyt poliittisten toimijoiden eettistä asennetta kieltäytyä Arinan ehdokkuudesta, kun osuuskauppaväki käy taas vaaleihin. Suomessakaan ei enää voida olla niin sinisilmäisiä, että tällaista maan tapaa ei kukaan kyseenalaistasi. Samat henkilöt ovat saattaneet olla päättämässä ja valmistelussa kauppapaikkojen kaavoitusta kuntien hallinnossa kuin Arinan hallinnossa kuka milläkin tasolla, mutta valvoen yhteisen edun saattelemana omiakin etuja.
Vaasan yliopistossa on tutkittu korruptiota ja hyvä veli-verkostoja Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon toimesta. Esipuheessa mainitaan muun muassa seuraavaa:
Aiheen käsittely osuu ajankohtaan, jolloin suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan vilkkaasti hyvä veli-verkostoista. On silti hyvä huomata, että verkostoituminen ja yhteistyö on pääosin tervettä, tarpeellista ja kaikkien edun mukaista. Talouselämän toimijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa ja löytää myös uusia muotoja.
Vuosia kestäneen hallinnon ja johtamisen etiikan tutkimuksen yhteydessä saamamme suullinen ja kirjallinen kansalaispalaute mahdollistaa sen johtopäätöksen, että hyvä veli-verkostot ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma Suomessal Tätä ei voi sivuuttaa pelkällä olankohautuksella.
Kokonaan toinen asia on kuitenkin se, miten tätä yksilöiden kokemaa ongelmaa selvitetään tieteellisellä tutkimuksellä ja mitä näyttöä on esitettävä tämän kaltaisesta korruptiosta. Kartoitamme tutkimuksen keinoin korription ja hyvä veli- järjestelmän keskeistä sisältöä, ominaispiirteitä, käytäntöjä ja torjuntainstrumentteja
…Transparency Internationalin määritelmä korruptiosta on seuraava: korruptio on vastuullisen aseman väärinkäyttöä oman edun tavoittelemiseksi.”
…Hyvä veli-verkostoista hyötyvät eniten paikalliset, suuret kaupalliset toimijat
Muitakin korruptioalttiita järjestelmiä käsitteleviä mittauksia on tehty. Suomen Yrittäjien, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepavelualojoen Liito ja Vähittäiskauppan Tutkimussäätiän teettämän vuoden 2007 selvityksen mukaan osuuskauppojen ja kunnallisten päätöksentekijäden kytkökset aiheuttavat jääviysongelmia. Selvityksessä mukana olleista sidonnaisuuksista jopa 70 % on ollut sellaisia, että ne muodostavat hallintolain tai kunnallislain tarkoittaman esteellisyyden. Tutkimuksessa on ollut yteensä 590 osuuskauppayritysten johtoon kuuluvaa henkilöä, joista 240 on ollut paikallisena tai alueellisena päättäjänä. …
HelsinginSanomien selvityksestä (20.11.2012) ilmenee johtavien virkamiesten runsas määrä osuuskauppojen hallintoneuvostoissa. Tällainen tuplaroolijärjestelmä on omiaan antamaan vaikutelman siitä, että päätöksenteossa saatetaan suosia kyseistä yritystä.
Tulipa mielenkiintoinen avaus vastaan koulun puolelta, tosin vuodelta 2012. Minusta tällainen toiminta on ihan ok.
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Uuden Suomen verkkolehti: Tuija Brax: “Sidonnaisuudet voivat kuitenkin muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, jos lähes kaikki keskeiset päättäjät ovat kytköksissä tiettyihin toimijoihin.”
Myös Yle uutisoi rakenteellisesta korruptiosta.
Professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta on tutkinut korruptiota kymmenisen vuotta.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2012/01/02/mettaa-peltoa-mettaa-ja-abc/201119795/139
http://de.wikipedia.org/wiki/Schwarz-Gruppe
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/101598-s-ryhman-%E2%80%9Dkorruptio%E2%80…
Esittelet valtakunnallista ilmiötä Arinan kautta, ja teet sen sinänsä asiallisesti. Onhan osuuskauppa todellakin vaihtanut ikään kuin isommalle vaihteelle siirtyessään jäsentensä edunvalvonnasta käytännössä vain laajentamaan toimintaansa. Rivijäsen ottaisi mieluummin pari prosenttiyksikköä suuremman ostohyvityksen, kuin uuden ABC:n naapuripitäjään.
Hallintonsa lonkerot osuuskauppa on tunkenut todella pitkälle yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Silti tunnustuksen ansaitsee myös kaupallinen innovaatio, elektroninen bonuskortti, jonka turvin S-ryhmä ensin saavutti Keskon vähittäiskaupan, ja sitten kiri huomattavan etumatkan kilpailijoihinsa. Kuukausittainen ostohyvitys selvänä rahana suoraan tilille todella motivoi kuluttamaan. Vastustamatonta on varsinkin hyvityksen suhteellinen kasvu ostosten suuruuden mukaan… poikani tiivistikin tilanteen osuvasti: ”Pienkuluttajat maksavat suurasiakkaille tarjottavat bonukset.”
Eräs tuttu naisihminen – perheenäiti – tunnusti, että on ”koukussa bonuksiin”. Jopa sähkölaskun maksamisella on voinut tienata S-ryhmän ostohyvitystä, vaikka tämäntyyppiset yhteistyömuodot ovatkin ilmeisesti lähiaikoina kaatumassa.
Imatralle valmistuu kevään korvalla uusi suur-ABC. Valtatie 6:n varrella on valmiiksi samanlainen asema sekä Lappeenrannan että Parikkalan alueella, joten autoilija voi pysähtyä puolen tunnin välein saman logon alle ”palveltavaksi”, öin ja päivin. Vähempikin olisi totta vieköön riittänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuunnellut kaupan alan opiskelijoiden kritiikkiä siitä, miten törkeästi muita kauppoja on torjuttu täällä Pohjois-Suomessa. Luulisi opiskelijoiden osaavan kritisoida aiheellisesti vääristynyttä kilpailutilannetta. Samasta asiasta kirjoitin vuonna 2010, mutta silloin otin vähän varovaisesti kantaa Arinan mahtiin.
Jos mitään epäeettistä ei olisi poliitikkojen ja osuuskaupan välillä, niin eihän tässä mitään. Hieno juttu vain, että meillä menestytään. Onhan se nyt kuitenkin selvää, että osuuskauppoja on suosittu. Kuka enää muuta viitsii väittää? Kaikenlainen kilpailu oikein ja laillisesti on hyvää.
Yhteiskunnallinen avoin keskustelu pitääkin korruption ja kiitollisuudet loitolla. Kenties keskustelun vellominen osuuskauppa-aatteen ympärillä avaa mahdollisuuksia ja uskallusta kaivella muihinkin organisaatioihin pesiytyneitä huonoja maan tapoja.
Rakenteellisesta korruptiosta onkin sittemmin ilmestynyt tutkimusta, jonka pitäisi olla luotettavaa. Katsopa ohjelmaa Yle Areenasta. Linkki on Ari Salmisen kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Lähden tästä kipin kapin sijoittamaan bonukseni toisiin osuuskauppoihin, siis niiden jäsenyyksiin. Vuodenvaihteeseen mennessä maksetut osuusmaksut tuottavat 100 euron osuusmaksua vastaan jopa 20 euron koron. Korko maksetaan käsittääkseni huhtikuussa tilille.
Ilmoita asiaton viesti